Asianajotoimisto Pulkkanen Oy on oikeudellisia palveluita yksityishenkilöille ja yrityksille tarjoava huippuasiantuntija. Hoidamme hakemus-, rikos-, riita- ja hallintoasioiden oikeudenkäyntejä kaikissa oikeusasteissa kaikkialla Suomessa.
Toimistomme sijaitsevat Espoon Espoonlahdessa ja Nurmijärven Klaukkalassa hyvien kulkuyhteyksien varrella.
Meillä on vankka ja laaja kokemus juridisesta kentästä nimenomaan oikeudenkäynteihin liittyvien asioiden hoidosta eri asianosaisten asemista. Yksittäisiä referenssejä emme voi julkaista, erittäin luottamuksellisten asiakassuhteidemme vuoksi.
Mikäli Olette kohdannut oikeudenkäyntiasian ensimmäistä kertaa esitämme seuraavaksi rikos-, riita-, hakemus- ja hallintoasioiden oikeudenkäyntien pääpiirteitä keskusteluidemme pohjaksi ja toivommekin, että ottaisitte yhteyttä asianajotoimistoomme asianne selvittämiseksi huolellisesti ja tehokkaasti etunne mukaisesti.
Rikosasia käsitellään lähtökohtaisesti sen paikkakunnan käräjäoikeudessa, jonka alueella rikos on tapahtunut.Rikosoikeudenkäyntiin osallistuvat vastaaja, eli syytetty, ja virallinen syyttäjä sekä asianomistaja eli rikoksen uhri.
Rikosasian vastaaja voi laatia kirjallisen vastauksensa syyttäjän haastehakemukseen. Samoin asianomistaja voi laatia kirjallisesti yksityisoikeudelliset vaatimuksensa, eli vahingonkorvausvaatimuksensa, tuomioistuimelle ja rikosasian vastaajalle vastattavaksi.
Rikosoikeudenkäynti toimitetaan pääsääntöisesti julkisessa ja suullisessa oikeudenkäynnissä, johon edellä mainittujen lisäksi osallistuu myös mahdolliset todistajat. Tuomioistuin voi joko julistaa tuomionsa käsittelyn jälkeen tai sitten antaa tuomionsa kansliassa myöhemmin ilmoitettuna ajankohtana.
Muutoksenhakijan on ensin ilmoitettava tyytymättömyyttä käräjäoikeudelle ratkaisusta seitsemän päivän kuluessa ennen virka-ajan päättymistä klo 16.15 em. määräajan viimeisenä päivänä.
Rikos-asiassa voidaan tarvita jatkokäsittelylupa, kun käräjäoikeuden ratkaisuun halutaan hakea muutosta hakemalla ns. jatkokäsittelylupaa valituksin hovioikeuteen.
Rikosasian vastaaja, joka on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta, ei kuitenkaan tarvita hovioikeudelta jatkokäsittelylupaa, jos valitus koskee valittajan syykseen luettua rikosta taikka rangaistusta.
Asianomistaja ei tarvitse jatkokäsittelylupaa, jos vastaaja on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta ja valitus koskee vastaajan syyksi luettua rikosta taikka vastaajalle tuomittua rangaistusta.
Muissa tapauksissa muutoksenhakijan on laadittava hovioikeudelle kirjallinen jatkokäsittelylupahakemus, jonka sisältää myös varsinaisen valituksen käräjäoikeuden ratkaisusta. Jatkokäsittelyhakemukseen valituksineen tulee laatia asianmukaisella huolellisuudella, sillä asian jatkokäsittely riippuu yksinomaan jatkokäsittelylupahakemuksen menestymisestä hovioikeudessa.
Riita-asian oikeudenkäyntiä ei voi lähtökohtaisesti saattaa vireille hyvän asianajajatavan mukaisesti antamatta vastapuolelle mahdollisuutta asian sovinnolliseen ratkaisuun.
Siten toivomme Teidän ottavan yhteyttä asianajotoimisto Pulkkanen Oy:öön ennen kuin asioitte vastapuolenne tai tuomioistuimen kanssa, jotta vankan käytännön neuvottelukokemuksen omaava henkilökuntamme voisi avustaa asianajossa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla.
Riita-asia käsitellään lähtökohtaisesti vastaajan kotipaikan käräjäoikeudessa. Riita-asiassa asianosaisina ovat kantaja, joka on saattanut haastehakemuksensa vireille, ja vastaaja, jolle haastehakemuksen vaatimus perusteineen esitetään.
Asia tulee vireille silloin, kun kantaja toimittaa käräjäoikeuden kansliaan kirjallisen haastehakemuksen sisältäen tiedon siitä, mitä vaaditaan ja millä perusteilla.
Riita-asian oikeudenkäynti toimitetaan pääsääntöisesti julkisessa ja suullisessa oikeudenkäynnissä.
Muutoksenhakijan on ensin ilmoitettava tyytymättömyyttä käräjäoikeudelle ratkaisusta seitsemän päivän kuluessa ennen virka-ajan päättymistä klo 16.15 määräajan viimeisenä päivänä.
Riita-asiassa tarvitaan aina jatkokäsittelylupa, kun käräjäoikeuden ratkaisuun halutaan hakea muutosta valittamalla hovioikeuteen.
Muutoksenhakijan on laadittava kirjallinen jatkokäsittelylupahakemus, jonka sisältää myös varsinaisen valituksen käräjäoikeuden ratkaisusta. Jatkokäsittelyhakemukseen valituksineen tulee laatia asianmukaisella huolellisuudella, sillä asian jatkokäsittely riippuu yksinomaan jatkokäsittelylupahakemuksen menestymisestä hovioikeudessa.
Korkein oikeus (KKO) on ennakkopäätöstuomioistuin, jonka keskeisin tehtävä on antaa rikos- ja riita-asioita koskevia ennakkopäätöksiä, joilla ohjataan laintulkintaa ja oikeuskäytäntöä. KKO myöntää valitusluvan alle 10 prosentille valituslupahakemuksista.
KKO voi myös poistaa tai purkaa lainvoimaisen ratkaisun tai palauttaa menetetyn määräajan säädetyillä perusteilla. Lainvoimaisen ratkaisun poistaminen tai purkaminen ja menetetyn määräajan palauttaminen ovat poikkeuksellisia menettelyjä, jotka edellyttävät, että laissa säädetyt varsin tiukat perusteet täyttyvät.
Hakemusasia käsitellään hakijan kotipaikan käräjäoikeuden kansliassa kirjallisessa menettelyssä. Tällaisia ovat esimerkiksi avioeron hakemusasia ja lapsen huoltoa koskevat riidattomat asiat. Mikäli riidaton hakemusasia muodostuu riitaiseksi hakijan vastapuolen vastustaessa hakemuksen vaatimusta, asian käsittely jatkuu yleensä samassa järjestyksessä kuin riita-asian oikeudenkäynnissä menetellään.
Hallintoasia käsitellään yleensä viranomaisen toimipaikan hallinto-oikeudessa. Viranomaisten päätöksistä voi yleensä valittaa hallinto-oikeuteen, jotka käsittelevät veroasioita, kunnallisasioita, rakennus- ja ympäristöasioita, sosiaali- ja terveydenhuoltoasioita, lastensuojeluasioita sekä muita hallintoasioita.
Valituskelpoisessa päätöksessä on valitusosoitus, joka antaa tiedot valitusviranomaisesta, ohjeet valituksen laatimiseksi ja määräajan valituksen jättämiseen. Muun muassa vero-, sosiaali- ja kunnallisasioissa on kuitenkin ensiksi haettava oikaisua esimerkiksi oikaisulautakunnalta tai muulta ylemmältä toimielimeltä. Vasta oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen voi hakea muutosta toimivaltaiselta hallinto-oikeudelta.
Hallinto-oikeudessa on lähtökohtaisesti kirjallinen menettely mutta asianosainen voi pyytää suullista käsittelyä.
Hallintotuomioistuimen on liitettävä ratkaisuunsa valitusosoitus. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO) ei ole yleistä valituslupajärjestelmää. Valituslupaa on kuitenkin haettava KHO:lta mm. ulkomaalais-, toimeentulotuki- ja monissa veroasioissa sekä maankäyttö- ja rakennusalaan kuuluvissa asioissa ympäristöasioissa.
Muutoksenhakijan on laadittava KHO:lle kirjallinen valituslupahakemus, jonka sisältää myös varsinaisen valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituslupahakemukseen valituksineen tulee laatia asianmukaisella huolellisuudella, sillä asian jatkokäsittely riippuu yksinomaan valituslupahakemuksen menestymisestä KHO:ssa.
KHO:ssa ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ovat lainvoimaisen päätöksen purku, kantelu ja menetetyn määräajan palauttaminen.